Valkoinen muoto, ei oma laji
Lemmikin tavallinen väri on sininen, mutta valkoisia muotoja tavataan luonnossakin melko usein. Puutarhoihin myytävät valkoiset lemmikit ovat yleensä puistolemmikin (Myosotis sylvatica) jalostettuja lajikkeita. Tunnettu esimerkki on 'Snowsylva', jolle Britannian kuninkaallinen puutarhaseura RHS on myöntänyt Award of Garden Merit -tunnustuksen.
Se kasvaa noin 30 senttimetrin korkuiseksi, ja sen valkoisten kukkien keltainen keskusta haalistuu vähitellen kermanväriseksi.
Lehdet ovat soikeat ja pehmeän karvaiset. Kukat ovat vain muutaman millin levyisiä, mutta niitä aukeaa samaan aikaan valtavasti, joten kasvusto näyttää kauempaa valkoiselta pilveltä. Valkoinen lemmikki kukkii samaan aikaan kuin sininen eli touko-kesäkuussa, joten molempia voi istuttaa rinnakkain ilman, että toinen jää odottamaan.
Missä valkoinen lemmikki loistaa
Valkoinen erottuu hämärässä paremmin kuin sininen. Siksi valkoinen lemmikki sopii puiden alle, talon varjoisalle puolelle ja niihin penkkeihin, joita katsotaan illalla. Hyviä pareja sille ovat:
- tulppaanit ja narsissit, joiden väliin se täyttää paljaan maan
- siniset lemmikit, jolloin penkkiin syntyy kaksivärinen matto
- saniaiset ja kuunliljat varjoisassa kohdassa
- valkoiset tulppaanit, jos haluat kokonaan valkoisen kevätistutuksen
Istutus ja kasvupaikka
Lemmikki menestyy kosteassa, kohtalaisen ravinteikkaassa maassa joko puolivarjossa tai auringossa, kunhan multa ei pääse kuivumaan. Valmiita taimia istutetaan keväällä. Siemenet kylvetään kesällä, jolloin taimet ehtivät kasvaa ja kukkivat seuraavana keväänä. Puistolemmikki on kaksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen, joten anna sen kylväytyä, jos haluat pitää valkoisen kasvuston penkissä pitkään.
Merkitys ja käyttö
Lemmikkiin liitetään perinteisesti muisto, ja valkoiseen väriin yhdistetään usein puhtaus. Siksi valkoinen lemmikki sopii hillittyyn muistoistutukseen, esimerkiksi haudalle tai muistopuun juurelle. RHS on listannut 'Snowsylvan' myös pölyttäjille hyödylliseksi kasviksi, joten keväinen penkki ilahduttaa samalla hyönteisiä, jotka etsivät mettä jo ennen kesän varsinaisia kukkia.