Kaksivuotinen jättiläinen
Tarhasalkoruusu (Alcea rosea) kuuluu malvakasvien heimoon. Lajin katsotaan olevan peräisin Lounais-Kiinasta, ja Eurooppaan se tuotiin viimeistään keskiajan lopulla. Kasvi kasvaa 1-3 metrin korkuiseksi, ja sen kukat ovat halkaisijaltaan 5-10 senttimetriä. Lehdet ovat suuria, ryppyisiä ja pyöreähköjä.
Salkoruusua kutsutaan usein perennaksi, mutta tarkemmin se on kaksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen kasvi. Ensimmäisenä kesänä siemenestä kasvaa vain lehtiruusuke, ja kukkavana nousee yleensä vasta toisena kesänä. Koska kasvi kylväytyy helposti itse, sama paikka voi kukkia vuodesta toiseen, vaikka yksittäiset kasvit vaihtuvat.
Värejä on valkoisesta tummanpunaiseen, ja välissä on vaaleanpunaista, keltaista ja oranssia. Tummimmat lajikkeet, kuten 'Nigra', ovat lähes mustia. Kukat voivat olla yksinkertaisia tai täyteläisiä kerrannaiskukkia.
Kasvupaikka ja tuenta
- Valitse täysin aurinkoinen paikka, joka on suojassa kovalta tuulelta.
- Seinän tai aidan vierus on perinteinen ja hyvä paikka, koska se antaa korkealle varrelle suojaa.
- Tuulisella pihalla sido jokainen kukkavarsi tukikeppiin, sillä täysikasvuinen varsi kaatuu helposti.
- Kukinta jatkuu kesästä syksyyn, ja tähkän kukat aukeavat vähitellen alhaalta ylöspäin.
Ruoste on salkoruusun riesa
Yleisin ongelma on salkoruusuruoste, jonka aiheuttaa sieni Puccinia malvacearum. Lehtien yläpinnalle tulee keltaisia tai oransseja täpliä, ja alapinnalle punaruskeita itiökasaumia. Tauti on pahimmillaan sateisina kesinä. Poista sairaat lehdet heti, älä istuta kasveja liian tiheään ja uusi kasvusto parin vuoden välein siemenestä, jotta tauti ei ehdi kertyä.
Kasvattamalla salkoruusua kaksivuotisena pidät kasvit yleensä terveempinä kuin antamalla vanhojen kasvien jatkaa.
Lemmikit ja kosketus
ASPCA:n mukaan salkoruusu ei ole myrkyllinen koirille, kissoille eikä hevosille. Lehdet ja varret ovat kuitenkin karheita, joten käsineet ovat hyödyksi, kun sidot tai leikkaat kasvia.